Silver Eagle voitti isojen alu-veneiden testin.

Vene-lehti testasi lokakuun numerossaan isot aluveneet ( Buster XXL, Anytec 622, Seaboy 630 R, Arronet 20 SP ja Silver Eagle 650)

Silverin Eaglen omistajana ko testi oli aika kuumottavaa luettavaa. Luulen, että Silverilläkin on ollut syytä pieneen juhlintaan, koska Silvereitä on viimeaikoina aika paljon haukuttu ja lisäksi myynti on tippunut roimasti ilmeisesti juuri sen takia, että ko veneet varustetaan nykyään Verado moottoreilla, joita ei jostain syystä mielletä yhtä hyviksi kuin japanilaisia kilpailijoitaan.

Kohokohtia kehuista:

"Kiivain taistelu testivoitosta käytiin Silverin ja Busterin välillä. Vaaka kallistui Silverin eduksi lopulta hiuksenhienosti ennen kaikkea Eaglen upean Rungon ansiosta. Silver on pehmeä ja johdonmukainen ajettava kaikissa olosuhteissa - ja kaikkien yllätykseksi koko joukon selvästi miellyttävin vene myös isossa aallokossa eri ajosuuntiin. "

"Silverin alkukiihtyvyys on ahdetun Veradon ansiosta loistava. Moottori reagoi kaasuun myös yläkierroksilla tavalla, johon mikään muu moottorimerkki ei tässä teholuokassa pysty"

" Tämän testin perusteella täydellä kaasulla moottorin polttoaineenkulutus oli merinpeninkulmakohtaisesti joukon keskikastia (1,32 l/mpk)"

"Täyden kaasun desibelit (A-asteikko) olivat ikävästi 87, mutta lukema oli vertailujoukon toiseksi paras"

"Ajoimme Busteria ja Silveriä aallokossa vuoron perään toisiaan vastaavilla nopeuksilla, jotta saisimme poistettua moottoreiden tehoeron aiheuttamat ongelmat vertailuun. Silverin runko oli selvästi parempi"

"Silverin ja 135-hevosvoimaisen Mercury Veradon yhdistelmä oli oikeastaan testin ainoa vene, jonka voi turvallisesti antaa perheen teinipoikien käyttöön ilman pelkoa henkilövahingoista"

Silveristä moitittiin mm heikkoa viimeistelyä ja likaantuvuutta.

Sääli, ettei Faster 610 ollut mukana testissä.

Tarkkana perämoottorin ostossa

Kun olet hankkimassa veneeseesi käytettyä perämoottoria, niin kannattaa olla tarkkana vuosimallin osalta (muiden asioiden lisäksi). Yksityisillä myyjillä saattaa vuosimalli heittää helposti kymmenelläkin vuodella, ja liikkeillekin saattaa "erehdyksiä" sattua.

Paras tapa on kysyä tarjolla olevan moottorin sarjanumeroa ja varmistaa esim valtuutetusta huoltoliikkeestä vuosimalli. Myös netistä löytyy taulukoita joissa kerrotaan miten sarjanumerosta löytyy valmistusvuosi.

Esimerkiksi Yamahassa käytetään kirjainsymbolia seuraavasti
1973 - Z 1994 - Z
1974 - Y1995 - Y
1975 - X 1996 - X
1976 - W 1997 - W
1977 - V 1998 - V
1978 - U 1999 - U
1979 - T 2000 - T
1980 - S 2001 - S
1981 - R 2002 - R
1982 - Q 2003 - Q
1983 - P 2004 - P
1984 - N 2005 - N
1985 - K 2006 - K
1986 - J 2007 - J
1987 - H 2008 - H
1988 - G 2009 - G
1989 - F
1990 - D
1991 - C
1992 - B
1993 - A

Esim SX150TLY1. “Y” tarkoittaa mallivuotta 2000

Vuodesta 2005 eteenpäin Yamaha ei enää ole laittanut tietoa valmistusvuodesta sarjanumeroon. Valmistuspäivämäärän voit kuitenkin löytää osasta jolla moottori kiinnitetään veneeseen.

Evinrude/Johnsson

Johnsson 1969-1981
Esim Johnson 1969 115hv = J115EL69S

Evinrude 1969-1981
Esim. Evinrude 1975 75hp=E75543B

Evinrude/Johnsson 1981-->
I=1
N=2
T=3
R=4
O=5
D=6
U=7
C=8
E=9
S=0

Eli esimerkiksi 1998 Evinrude 115 = E115TLECS


Suzuki

1983 = D

84= E

85=F

86= G

87= H

88=J

89=L

90=M

91=N

92=P

93=R

94=S

95=T

96=V

97=W

98=X

99=Y

00=K1

01=K2

02=K3

03=K4

04=K5

05=K6

06=K7

07=K8

08=K9

Mercury/Mariner

Mercury ei laita valmistusvuotta sarjanumeroon eikä muuallekaan moottoriin

Honda

Honda ei myöskään laita valmistusvuotta mihinkään.

Tohatsu ?

Selva?

Perämoottorin glykolihuuhtelu

Uutena asiana ainakin minulle on, että uusille perämoottoreillekin suositellaan pelkän makeavesihuuhtelun sijasta glykolihuuhtelua. Oheinen lainaus Mercuryn sivuilta (koko juttu täällä http://www.mercuryhuolto.fi/Talviohjeet.pdf)

"Makeavesihuuhtelu

Makeavesihuuhtelu Toinen tärkeä toimenpide on 4-tahtitekniikan mukana tuoma ongelma
moottorin rikiputken altistumisesta korroosiolle. Aiemmin 2-tahtikoneista polttoaineen seassa poltettu öljy jätti jäämiä myös pakokanaviin, jolloin tämä öljyinen rikiputken sisäpinta ei ole ollut
altis korroosiolle ylimääräisenä tulleen öljykalvonsa ansionsa. 4-tahtikoneissa öljyä ei käytetä samalla tavoin kuin 2-tahtikoneissa, jolloin palotilasta ei pääse öljyjäämiä moottorin pakopuolelle. Tällöin moottorin rikiputken sisäpinta on puhdas ja, kun moottori laitetaan talvisäilytykseen,
altistuu moottori runsaalle hapelle ja usein sen sisäpintoihin jää myös kosteutta. Lisäksi korroosion suojaanodit eivät voi toimia, koska ne eivät maadoitu moottorin ollessa pois vedestä. Edellä mainitut seikat puolestaan aiheuttavat yhtälön, joka on omiaan nopeuttamaan korroosioreaktiota, joka lopulta tuhoaa moottorin. Tämä moottorin sisäosien ennenaikainen syöpyminen estetään säilytyshuollon yhteydessä tehtävällä makeavesihuuhtelulla. Huuhtelussa ajetaan erityisesti tähäntarkoitukseensuunnitelluilla lisäaineilla varustettu 50% marineglykoli - 50% vesiseos moottorin läpi. Marineglykoli jättää metallipinnoille suojaavan kalvon, joka estää korroosion. Samalla myös koneen sisään mahdollisesti jääneet vesipesät poistuvat ja tilalle jää hyvin pakkasenkestävä seos. Omistajan ei tällöin tarvitse pelätä sylinterilohkon halkeamista pakkasen takia. Glykolihuuhtelua tehtäessä on muistettava, että anodien pinnalla tai anodien ja moottorin välissä ei saa olla minkäänlaista suojaavaa kalvoa. Mikäli anodien maadoittuminen häiriintyy, eivät ne toimi uhrina, vaan tällöin itse moottorin osat altistuvat korroosiolle."

Lieneekö ko toimenpide vain valmistajien luomaa hysteriaa vai asiallinen juttu? Jää taas lukijan harkintaan.

Perinteisesti glygolit on ajettu sisään vain sisämoottoreihin joihin saattaa jäädä ja jääkin vettä sisään ellei sitä erikseen tyhjennetä tyhjennysruuveista.

Villeimmät viritykset II

Tästä ei tiedä mikä se on. Ei sillä ainakaan voi purjehtia, mutta ehkä nuo tikut kaikkine härpäkkeineen ovat vain koristeita.

Vene upposi Kotkassa

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1725136

Valitettava tapaus, mutta mielenkiintoista seurata mikä veneen upotti. Veikkaus jäähdytysvesiletkun/läpiviennin pettäminen.

Ps. Kuva ei liity tapaukseen.

Lisäys 1.9 Oli kuulemma Marino 8000. Tuo mieleen surullisia muistoja Marino 7000 uppoamisesta, jossa oli mukana sekä suunnitteluvirhe, että valmistajan välinpitämättömyyttä. http://www.onnettomuustutkinta.fi/17060.htm

Lisäys 25.10. No Marinolla ei ollut ilmeisesti ollut asian kanssa onneksi mitään tekemistä. Uppoamissyyksi on paljastunut veneessä olleen paikan irtoaminen. Sitten odotellaan vain pari vuotta onnettomuustutkintalautakunnan työn tuloksia.

Lisäys 19.2.2010
Nyt on sitten syy selvinnyt kun onnettomuustutkinta on käynyt läpi tapauksen http://www.onnettomuustutkinta.fi/49860.htm. Sylttytehdas ei löydy tällä kertaa Marinolta, vaan syyllinen on se henkilö joka oli paikannut pohjan läpireiän pelkällä pakkelilla.

Onnettomuustutkinnan raporttia arvostelisin siinä mielessä, että minusta ostettaessa vene veneliikkeestä, ei pitäisi joutua käyttämään asiantuntijaa ostossa, vaan pitäisi voida luottaa veneliikkeen asiantuntemukseen.

Silver Eagle 650 WA + Verado 150

Otsikon veneen omistan ja tässä siitä vähän kokemuksia. Vene on ostettu heinäkuussa 2008 Turun Astrum-veneestä uutena.


Miksi minulla ko vene sitten on.

Veneen koko määräytyi lähinnä sen takia, että se alkaa olla suurimpia veneitä, joita vielä suht helposti trailerille nostetaan. Tosin kyllä tähänkin tarvitsee olla jo vähän jämerämpi vetoauto >/= 1800 kg, jotta tuo luiskalta nousee. Tuo myös alkaa olla niitä suurimpia, joita yksin pystyy helposti rantaan tuomaan.





WA malli taas on ollut aika lailla itsestäänselvyys kun siinä lapset pystyy suht turvallisesti liikkumaan, eikä keulaan mennessä tarvitse pujotella mistään luukkujen läpi tms kuten esimerkiksi HT/DC veneissä. Lisäksi veneessä pystyy 3 ihmistä suht mukavasti kalastamaan.



Pieni hytti puoltaa ainakin perheveneilyssä paikkaansa koska sinne saa tavarat ja perheen suojaan säältä ja myös satamassa lukkojen taakse "turvaan". Ja pystyyhän siellä myös tarvittaessa nukkumaankin 1 tai 2 ihmistä, mutta ei se mukavaa ole.

Valinta päättyi sitten Silveriin lähinnä siksi, että se on ainoa alumiininen WA vene. Alumiininen veneen piti olla siksi, koska vaimon mielikuvissa lasikuituveneet hiukan pohjaa kopaistuaan menevät rikki kuin munankuoret :-). Lasikuituveneistä olisin ehkä valinnut Yamarin 62 WA:n. Tosin täytyy sanoa, että joskus kun rantautuessa ollaan vähän kontaktia kiviin otettu, on mukava tunne kun tietää, että alumiini ei ime vettä, eikä rutto raiskaa.



Ajo-ominaisuudet

Eagle on ihan hauska vene ajaa. Runko liukuu kevyesti ja melko taloudellisesti (parhaimmillaan 1,2 mpk/l eli n. 0,84 l /mpk. N. litran kulutuksella pääsee tuonne 27-28 solmun nopeuteen. Huippunopeus on tuolla 38 kn tietämillä ( 1 henkilö + täysi tankki). Eagle myös kulkee aalloissa suhteellisen pehmeästi osittain varmaan jo massansakin (900 + 230 kg + matkustajat, akku + bensat) takia

Alussa kauhun hetkiä aiheutti rungon ominaisuus leikkailla aaltoon. Eli jos ei nosta moottoritrimmillä keulaa nopeasti liukuun lähdön jälkeen ylös, rupeaa keula leikkailemaan aaltoon ja aiheuttaa aika hurjan oloisia kallistuksia. Tuntuu vääntävän veneen väkisin nurin.


Edes moottoritrimmillä keulaa ei saa kovin ylös vaan vene kulkee melko pitkällä vesilinjalla noin niinkuin luonnostaan. Etuna tällaisessa tietenkin on, että vene ei myöskään pelkää lastia perässä, jonne ainakin kuljetettavat ihmiset luonnostaan asettuvat. Raskaimpana lastina minulla on ollut 4 aikuista + 3 lasta ( 2x10v + 1x7v) + retkieväitä + lähes täysi tankki. Otsikon koneella liukuunlähtö on hyvin vaivatonta ja meno vielä iloista, joten voin suositella ko konetta lämpimästi. Varmasti 135 hv kin riittää hyvin normi käyttöön, mutta 175 hv:lle en näe mitään tarvetta.


Toinen kiusallinen ominaisuus veneessä on voimakas kallistuminen tuulta vasten. Tätä varten veneessä on vakiovarusteena trimmilevyt. Itse en kuitenkaan pidä niiden räpläämisestä. Asia voisi olla eri jos niiden säätö tapahtuisi esim kaasukahvasta. Venelehdet testeissään ovat moittineet Eaglen runkoa voimakkaasta kallistumisesta tiukkaan sisäkurviin mentäessä. Tähän asti reilun vuoden ajeluissa ei ole ollut tarpeen tehdä tuollaista mutkaa, että asia olisi tullut esille saati sitten huolestuttanut.

Samaan ominaisuuteen varmaan liittyy veneen melkoinen kiikkeryys. Yksi 100 kg mies sivukannella kallistaa venettä jo niin paljon, että tottumaton rupeaa kipuamaan painoksi vastalaidalle. Asiaa vielä korostaa onneton targakaari, joka haittaa aikuisen ihmisen kulkua sivukannella niin paljon, että jos haluaa päästä kaaren ohi, pitää kaaresta ikään kuin roikkua sivulle joka taas kallistaa venettä enemmän. Puhumattakaan jos on vielä tulossa perään esim 20l bensapytyn kanssa. Silloin on kanisteria roikutettava suoralla kädellä laidan ulkopuolella.

















Mukava juttu on, että ainakin kuljettaja pysyy ajaessa kuivana lähes poikkeukksetta. Takanaistujat luonnollisesti kastuvat useammin, mutta alumiiniveneeksi Silver on mukavan kuiva.


Kuljettajan paikka

Mitä järkeä on laittaa tuulilasi jos siitä ei näe ulos? Eaglen tuulilasi on kyllä urheilullisen näköinen, mutta siinä ei ole pyyhintä. Silloin kun olisi mukava vetäytyä tuulilasin ja kuomun suojaan (sateella ) ei lasista näe läpi tarpeeksi voidakseen navigoida tarkasti vaan pitää yrittää tähyillä ulos jostain hytin sivuilta.

Luontainen ajoasento minulle on ainakin ajaa pienehköä liukuvaa venettä seisten. Silloin jalat ottavat vastaan aallokon aiheuttamat iskut selän sijasta. Sitä allokkoa riittää täällä Espoon edustalla yli omien tarpeiden lähes aina, koska 3 mpk ajettuaan on jo ulkosaaristossa.

Pitkänä miehenä (195 cm) minulla on veneissä usein vaikeutena, että ruori ja kaasu ovat liian alhaalla seisten ajettaessa. Eaglessa ei tätä vaikeutta oikeastaan ole. Sen sijaan kun penkin reunan nostaa ylös (kun haluaa ajaa seisten) painavat penkin mekanismit ilkeästi pohkeisiin. Muutenkin penkin ja ruorin väliin jäävä tila on liian pieni, että siinä saisi niin tukevan seisoma-asennon ja että toista kättä voisi pitää koko ajan kaasulla ja toista ruorilla, vaan kaasukädellä on pidettävä kiinni targasta. Koska jatkuva kaasunkäyttö olisi ehdoton vaatimus kovassa kelissä ajaessa, tulee aallokossa ajamisesta vähän sellaista "turpiin vaan ja onnea" -hommaa, koska aaltoon mennään sillä vauhdilla kuin veneellä sattuu olemaan, kuljettajan pitäessä kiinni targasta. Istumaanhan ei pysty, kun tuulilasista ei näe ulos.

Hytti

Ok, hyttihän ei ollut tätä venettä hankkiessa päällimmäinen ajatus. Kuitenkin kun vertaa Eaglea aavistuksen pienempään Yamarin 62WA: han miettii, että olisikohan siinä voitu Silverillä edes yrittää. Varmaankin valmistustapa (alumiini runko ja lasikuitusisäkuori) asettaa omat rajoituksensa tiloille, mutta silti.

Eaglen hytissä on jonkinlaiset punkat. Punkan ja turkin korkeusero on niin matala, että tulee sellainen fiilis, että lattialla istuisi. Kuvaavin esimerkki Eaglen käsittämättömistä ratkaisuista on esim keskityynyt, joita yleensä käytetään täyttämään punkkien välinen tyhjä tila, niin että vuoteesta muodostuisi yhtenäinen. Silverillä ovat kuitenkin viisaudessaan toteuttaneet tyynyt niin, että ne valahtavat lattian pohjalle jolloin keskelle jää kuoppa ja tyynyt ovat käytännössä turhia. Tämän epäkohdan muuttaminen on ensi talven projekti itselläni.

Yamarinin vastaavassa veneessä on punkat saatu korkeammalle lattiasta jolloin istuma-asennosta tulee luontevampi. Lisäksi samaan tilaan on saatu mahdutettua mm. liesi-lämmitin, pesuallas, kemiallinen WC ja paikka kylmälaukulle. Että siinä vähän mallia suunnittelusta Ähtäriin...

Muita pieniä yksityiskohtia

Knaapit veneessä ovat kiitettävän isot ja niitä on riittävästi ja ne ovat kutakuinkin oikeilla paikoillaankin. Kaidevarustus on myös hyvä. Lokeroita on runsaasti ja esim moottorikaivon sivulla olevaan lokeroon sopii mm. 30 m köyttä 5m kettinkiä ja 5 kg bruce ankkuri. Silti toisella puolella on tilaa mm. poijuköydelle ja keulassa vielä runsaasti tilaa köysille, lepuuttimille yms. Ankkurirulla keulassa on sen sijaan minulle tarpeeton.

Kummallista on, että lokeroista ei ole minkäänlaista tyhjennystä pois. Eli jos ja kun lokeroihin tulee vettä, lilluvat köydet vedessä keräten limaa ja kaikenlaista kökköä itseensä. Itse porasin lokeroiden pohjaan reiät jotta vesi poistuu niistä alas runkojen väliin josta sitten pilssipumppu veden tarvittaessa poistaa.

Eräs asia joka henkii minusta suoraan veneen laadukkuutta tai laaduttomuutta kuten tässä tapauksessa on, että esim luukkujen saranat, polttoainetankin täyttöhela ja jopa valkoinen ajovalo targakaaressa on kiinnitetty popniiteillä. Tuo valkoinen valo on vielä jopa uudesta asti ollut niin löysällä, että se iloisesti helisee ja kolisee hitaammilla kierroksilla ajellessa.

Kiusallinen pärinä ja kolina kuului myös veneen kaikista luukuista niin mitkään kunnes liimasin niihin ikkunatiivistettä väliin jolloin ne sulkeutuvat tiiviisti ja pärinä loppui. Rämiseviin yksityiskohtiin kuuluu vielä oven yläluukku, joka pamahtelee aallokossa kuuluvasti jos ovi ei ole lukittuna kiinni.

Niitä ruuveja, joita veneen varustuksen kiinnittämisessä on käytetty olen joutunut kiristelemään. Penkistä jopa katkesi yksi ruuvi.

Positiivinen yksityiskohta on ankannokka. Jollei sitä olisi, se pitäisi melkein tehdä. Kun veneellä rantautuu paljon erilaisiin rantoihin ovat nuo muutamat kymmenet lisäsentit erittäin tarpeellisia etenkin, mitä pienempi kulkija on. Ankannokka yhdistettynä vielä erinomaisiin kaiteisiin on loistava juttu. Tosin taas kun ankannokalta etenet veneeseen astut ankkuriboxin luukun päälle, joka valittaa ja paukkuu kuin henkensä hädässä. Siihen pitää varmaan laminoida vahvistus.

Juuri tästä WA-mallista en ole löytänyt koeajoja tms, mutta esimerkiksi venekimpassa on arvosteltu aikanaan Eagle avomallia:

http://www.venekimppa.com/PAGES/EQUIPMENT/kokemuksia_kalustosta/kokemuksia_kalustosta.html

Tosin sen jälkeen ovat muuttuneet niin veneen runko kuin varusteetkin, joten ko juttua kannattaa lukea varauksella. Lisäksi Eaglen DC-malli oli Vene - lehden testissä, jossa se pärjäsi loistavasti.

PäivitysElokuu 2012

4 vuotta ko veneellä on takana (vedessä viidennettä kesää)  ja tässä muutamia huomioita vuosien varrelta:

Kestävyys
Kaikki veneessä on vielä kutakuinkin ehjää ja toimivaa. Kuomun "laseihin" on kyllä tullut joku reikä ja neppareita on jouduttu uusimaan, mutta nepparit vaihtoi VA-varuste takuuna. Yhtään tippaa ei ikinä rungosta vettä vuoda  sisään tai ainakin pilssi on aina rutikuiva kun sinne kurkistaa.

Tuo leikkailutaipumus ei ole enää vaivannut yhtään, kun veneen käsittelystä on tullut rutiinia. Samoin tuon kiikkeryyden kanssakin on oppinut elämään kuten myös tuuleen nojaamisen kanssa joka verrattuna muihin suht korkeisiin veneisiin ei ole pokkeuksellisen suurta loppujen lopuksi.

Myrkkymaalin kanssa meillä oli myyjän kanssa kovat väännöt (toisaalla tässä blogissa). Myrkkymaalia ei millään meinattu saada pysymään pohjassa. Lopuksi vanha maalaus poistettiin ja maalaus tehtiin kokonaan uudestaan. Lisäksi Laitoin lisäsinkit trimmeihin. Nyt on maali pysynyt paikoillaan.

Toinen juttu sitten on, että Alusafe on täysin kelvoton myrkkymaali ja olenkin tänä sesänä kokeillut Internationalin Eco Cruiseria ja se tuntuu toimivan paremmin. Tosin vedetkin ovat olleet viileämmät kuin parina aikaisempana kesänä.

Moottori:
Verado on kyllä aivan mahtava moottori. Sen kiihtyvyys ja vääntö ovat uskomattomia ja polttoaineenkulutus ja melu pieniä. Ainoa murhe sen kanssa on ollut, että huonosta akusta johtuen meillä oli käynnistysvaikeuksia pakkasilla. Sehän ei kuitenkaan ole Moottorin vika. Miinusta ovat Veradon kalliit huollot. Verado-moottorien omistajajilla on muuten verkossa erinomainen keskustelupalsta http://www.veradoclub.com/smf/index.php?PHPSESSID=611h3bmh7ugkq7pv798nqk2m02&#1. Siellä on mm pari valtuutettua Verado-huoltomiestä mukana neuvomassa.

Vaikka uusi Silver + Honda - liitto nähdään yleisesti positiivisena asiana, niin kyllä vene jotain menettää kun Verado jätetään pois.

Muuta pientä

Eräs negatiivinen puoli, mikä on ajan myötä tullut esiin, on että ohjauspulpetissa olevat katkaisimet on kiinnitetty muovilevyihin jotka taas on kiinnitetty ohjauspulpettiin. Nämä muovilevyt ovat vääntyilleet niin, että sadevesi ja roiskevesi pääsevät estoitta valumaan sisälle ja vielä sähkölaitteisiin ellei käytä kuomua. Eivät nuo levyt muutenkaan mitkään vesitiiviit ole, mutta kyllä tuollainen rako on liikaa ( laitan kuvan kun muistan )

Olen myös yrittänyt tehdä veneeseen tomivaa hakuvalosysteemiä. Sen olen oppinut, että ainakaan Targaan sitä ei voi kiinnittää, koska valo heijastuu niin voimakkaasti kansiraenteista takaisin, ettei valosta ole mitään hyötyä. Paras ratkaisu olisi varmaan valo keulakaiteessa, mutta silloin edessä pitäisi olla pistorasia, jonka vieminen taas keulaan on vaikeaa, koska kuorien välissä ei pysty oikein johtoa kuljettamaan. Toimivin ratkaisu tähän mennessä on ollut käsivalaisin.



 

Uusia kalaveneitä!

Suomen suosituin (kala)vene Buster L on nyt uusiutunut http://www.buster.fi/Suosikkimalli_Buster_L_uudistettiin.1679.0.html

Lisäksi uusiutunut on myös toinen suosikki eli Silver Shark. Hienoa kun siinä on tuo kylmälaukunpaikka.

http://www.silverboats.fi/ajankohtaista/silver_uutuusmalli_shark-dc-580.html

Villeimmät viritykset vesiltä osa 1

Voi olla, että tuohon veneeseen en uskaltais mennä vaikka vähän maksettais.

Rantautumiset on satamaillan suola

Veneessä ei tarvitse telkkaria varsinkaan hiukankaan huonommalla kelillä, kun vaan seuraa kanssaveneilijöiden edesottamuksia rantautuessa. On ankkuriköysiä potkurissa, on kaiteita kasassa on poijua veneen alla, on jalan ympärille kiertynyttä poijuköyttä, puhumattakaan, naarmuista, huudoista ja kiroiluista ja tämä kaikki siis vierasvenesatamissa yöpymismaksun hinnalla.

Tosin välillä kyllä hirvittää niin kovasti, että Utössä noin kymmenen rantautumista katsottuani ja osaa avustettuani oli pakko mennä kannen alle kun pumppu rupesi pettämään liiasta jännityksestä. Ruotsi-Suomi lätkäottelut ovat kevyttä katsottavaa rantautumisiin verrattuna

Ohessa muuten kuva mereltä pari viikkoa sitten, jolloin joku perhe suoritti rantautumisen saareen. Vene ankkuroitiin perästään tuulen puoleiselle rannalle. Koska venettä ei uskallettu vetää tarpeeksi lähelle se kiinnitettiin keulastaan kuvan paikalle "tarpeeksi" kauas rannasta. Isäntä oli parhaimmillaan rantautumistouhuissa kaulaa myöten vedessä. Lopuksi sitten veneestä kannettiin rannalle pelkäävä(huutava) pikkulapsi, eväät ja vauva kantokopassaan ja tietysti vaimokin kahlasi maihin.

Kukin taaplaa tyylillään, mutta arvelin kyseisen tapahtuman kuitenkin johtuneen veneilijän kokemattomuudesta ja halusta välttää ensi reissuilla menemästä antamaan "näytöstä" saaren suojan puolelle, jossa veneitä oli useampiakin.

Sulaa vettä odotellessa

Polte vesille on kauhea. Olin ennakoinut vakuutuksessa, että veneilykausi alkaisi jo 1.4, mutta näyttää olevan tekemistä, että jäät olisivat poissa vapuksikaan. Oli meinaa tarkoitus käydä syömässä Vappubrunssi saaressa.



Täksi vuodeksi olen saanut paikan ensimmäistä kertaa Espooseen Suomenojalle, mutta senkin sataman aukeaminen vapuksi näyttää huonolta. Vähän epäilyttää muutenkin tämä Suomenojan satama, minkä verran kriminaalia yms siellä liikkuu. Toisaalta mukava kun pääsee veneelle vartissa tunnin sijasta. Toinen mikä arveluttaa on tuo veneilypaine pk-seudun vesillä. Mahtaneekohan tuonne sekaan mahtua.



Tulevana viikonloppuna pitäisi käydä ottamassa romahtanut pressukatos veneen ympäriltä pois. Astrum veneen miehet kertoivat käyneensä korjaamassa takuuseen bensatankin korkin ja lisäksi jättäneensä materiaalit telakan pitäjälle, jotta hän voisi maalata lohkeilleen myrkkymaalin uusiksi.



Veneelle tärkeimmät huoltotoimenpiteet nyt keväällä olisi pesu ja vahaus ja lisäksi olin ajatellut kiinnittää ihan tavallisen kompassin tuon plotterin. Sinkkien uusimistakin trimmitasoista mietin, mutta koska vanhoja vielä aika hyvin jäljellä ja vene kuitenkin nostettavissa trailerille vaikka kesken kaudenkin, niin päätin antaa olla. Kone on huollettu syksyllä. Akkua en edes ladannut talveksi vaikka tapana on.

Lisäksi pitäisi keksiä sopiva liima jolla liimaisi naulakon pari hyttiin, kun ruuveja ei viitsis käyttää.

Tutka vai plotteri

Osallistuin tuossa hiljattain huutokilpailuun (jota netissä keskusteluksikin kutsutaan) aiheesta, kumpi kannattaa hankkia tutka vai plotteri. Aihe kirvoitti kipakkaa keskustelua, kuten monesti tällaiset aiheet, joita suht pienellä kokemuksella pystyy kommentoimaan.

Ensinnäkin minusta kysymyksen lähtöasetelma on jo väärä. Tutka ja plotteri eivät ole toistensa vaihtoehtoja vaan oikeastaan täydentävät toisiaan.

Jos nyt kuitenkin oikeasti lähdettäisiin pohtimaan tilannetta, että Keijo Keskiverto tai Pekka Perheveneilijä on ostamassa venettä ja miettii kumpaan kannattaisi rahojaan laittaa; plotteriin vai tutkaan, kun rahat ei riitä molempiin.

Itse asiassa hölmistyin hetkeksi kun luin tuon nettikeskustelun vastauksia, joissa kerrottiin kuinka tarpeeton oikeastaan plotteri on ja kuinka hyvä tutka on. Oikeastaan välillä itkettää ja naurattaa "tosiveneilijöiden" plotteriin kohdistama ylenkatsominen.

Wake up and smell the coffee sanoisi edustamani apinasuvun lajitoveri atlantin toisella puolella. Ihmetyttää onko tosiasiat unohtuneet. Plotterihan on vain sähköinen kartta ja sitä käytetään kuin karttaa. Sitten voi miettiä montako kertaa Pekka tai Keijo vilkaisevat karttaa kesän veneilykautena ja kuinka monta kertaa he vilkaisevat tutkaa ollessaan sellaisissa olosuhteissa, että tarvittaisiin tutkaa (eli siis näkyvyyden ollessa rajoittunut sumun tai sateen takia). Sitten kun saa selville tuon suhdeluvun ( jakamalla kartan/plotterin vilkaisukerrat tutkan vastaaviin), tietää luvun ollessa suurempi kuin yksi että kannattaa ostaa plotteri ja sen ollessa edes lähellä yhtä tai sen alle kannattaa mennä tutkakauppaan.

Vaikka plotteri siis onkin erinomainen laite, niin tutka on edelleen ainoa väline jolla pystyy etenemään sumussa turvallisesti. Pelkän plotterin varassa eteneminen on kuin pelaisi venäläistä rulettia aseella jossa vain yksi patruunapesä on tyhjä. AISin käyttäminen on edelleen venäläistä rulettia, mutta hiukan useammalla tyhjällä patruunapesällä. Eri asia sitten on, että kuinka monta kertaa kesässä tai edes koko veneilyhistoriansa aikana Pekalla ja Keijolla on sellainen hätä, että he eivät voi ajaa pois väylältä ja heittää lekaa pohjaan ja jäädä odottamaan sään selkenemistä.

Omalla kohdallani tällainen pakkotilanne on ollut kerran ja sekin oli jo ennen plottereiden aikakautta, kun olimme tulossa Visbystä Utöseen. Tällöin tähtäillessämme jonkinmoisessa sumussa oikeaan sisääntuloon mereltä, soitimme Utöhön ja pyysimme heitä tutkalla tarkistamaan että lähestyimme ok. Tosin silloinkin olisimme plotterilla selvinneet.

Näin kalastajalle plotteri on vielä erityisen tärkeä, kun etsii matalikoita ja kiertelee karien ynpärillä.

Mitä saa vetää milläkin

Venekeskustelujen vakioaihe on joko millaista vaunua saa vetää milläkin autolla ja/tai millaisella kortilla voi vetää mitäkin traileria. Lähinnä kysymys on siis mitä voi vetää tavallisella B-kortilla ja mihin tarvitaan BE (tai pikku e) luokan korttia.

Itsekin olen ollut asiasta niin ulalla, että ajattelin selvittää ajatukseni tässä nyt "paperilla". Tosin eipä ihme, sillä ulalla on osa poliiseistakin, sekä Kippari-lehtikin julkaistessaan väärää tietoa ja siihen korjauksia ja vielä korjauksen korjauksia.

Ensin selvitetään muutama termi

1) Omamassa = Trailerin tai auton paino oma paino kuormaamattomana

2) Kokonaismassa = suurin sallittu paino trailerille tai autolle silloin kun siihen on laitettu kuormaa. Tämä on se rekisteriotteeseen merkitty lukema

3) Kytkentämassa =

a) Vetoauton valmistajan määräämä suurin sallittu kytkentämassa. Tämän selvittäminen on joskus hankalaa; joskus se on merkitty rekisteriotteeseen, joskus se löytyy käyttöohjekirjasta (huom!!! vaihtelee moottorityypin ja varsinkin pakettiautoissa alustan kantavuuden mukaan, tarkista että on oikean mallin tiedot!); ellei näistä löydy niin maahantuojalta pitäisi saada tiedot. Tämä on yleensä se perävaunun kytkentämassan määräävä luku.

b) Vetokoukkuun merkitty suurin sallittu kytkentämassa

c) Trailerin kytkentämassa: Sitä ei lue missään paperissa. Se EI OLE perävaunun omamassa EIKÄ kokonaismassa. Eikä edes omamassa + kuorma. Kytkentämassa on perävaunun pyörien kautta tiehen kohdistuva massa. Eli TODELLINEN tyhjäpaino + kuorma - aisapaino. Ja jos joku (omistaja, poliisi) haluaa tietää perävaunun kytkentämassan, niin perävaunu on ajettava vaa-alle ja punnittava akselimassa(t).



Tässä vaiheessa on hyvä erottaa toisistaan kaksi asiaa, jotka menevät hyvin usein sekaisin:

1. Kun mietitään mikä ajokortti riittää millaisenkin yhdistelmän (auto+traileri) lasteineen käytetään pelkästään papereista eli rekisteriotteista löytyviä painoja eli massoja.

2. Kun selvitetään yhdistelmän laillisuutta (kuten esimerkiksi saako vetoautolla vetää jotakin venettä trailereineen, käytetään sitten myös mitattuja massoja.



AJOKORTTI

Määritelmä:
B-luokka: ne henkilöautot, pakettiautot ja muut ajoneuvot, joiden kokonaismassa on enintään 3 500 kg ja joissa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle henkilölle, ajoneuvoyhdistelmät, joiden vetoauto kuuluu tähän luokkaan ja joissa hinattavan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 750 kg tai koko yhdistelmän kokonaismassa enintään 3 500 kg eikä hinattavan ajoneuvon kokonaismassa ylitä vetoauton omamassaa


Milloin tarvitaan BE-kortti?

BE on tarpeen silloin, kun veturin omamassa (merkitty auton rekisteröintitodistukseen) on pienempi kuin vaunun kokonaismassa (merkitty vaunun rekisteröintitodistukseen). Pelkällä B-kortilla saa vetää vaunua vain siinä tapauksessa, että auton omamassa on vaunun kokonaismassaa suurempi.
BE korttia tarvitaan myös silloin, kun yhdistelmän kokonaismassa (auton kokonaismassa + vaunun kokonaismassa) ylittää 3 500 kiloa. Tyypillisiä tällaisia raskaita yhdistelmiä ovat sellaiset, joissa veturina on joko maasturi tai pakettiauto. Yli 3 500 kilon yhdistelmissäkin B-kortti riittää niissä poikkeustapauksissa, joissa vaunun kokonaismassa jää alle 750 kilon.


Entäpä C-kortti ?

Kuorma-autokortti (C) oikeuttaa vetämään jarrutonta perävaunua myös kuorma-auton perässä eikä vetoauton koolla tai kokonaispainolla ole merkitystä. Jarrullisten yhdistelmien kohdalla kuvaan asuu yhdistelmän kokonaispaino. B-kortilla suurin sallittu yhdistelmän paino on 3500 kg. Kuorma-autokortti ei tähän asiaan tee muutosta. BC-kortti oikeuttaa ajamaan alle 3500 kg:n yhdistelmiä ja vetämään kuorma-auton perässä O1-luokan (<750kg)>


Esimerkkejä:

1.Auton omamassa 1200 kg ja kokonaismassa 1600 kg. Vene painaa 250 kg moottoreineen ja jarruton traileri omamassa 150 kg kokonaismassa 750 kg

1.1 Auton rekisteriotteeseen merkitty jarruttoman peräkärryn suurin sallittu massa 660 kg ja jarrullisena 1400 kg

a) Saako vetää autolla? Saa sekä tyhjänä että vene päällä, sillä yhdistelmän paino 150 + 250 kg = 400 kg jää alle tuon 66o kg.


b) Saako vetää B-kortilla? saa koska yhdistelmän kokonaismassa (1600+750 kg=2350 kg) ylitä 3500 kg, eikä trailerin kokonaismassa ylitä vetoauton omamassaa.

c) Saako vetää BE-kortilla? Saa.


2. Auton omamassa 1200 kg ja kokonaismassa 1600 kg. Vene painaa 250 kg moottoreineen ja jarrullinen traileri omamassa 350 kg kokonaismassa 1700 kg.

2.1 Auton rekisteriotteeseen merkitty jarruttoman peräkärryn suurin sallittu (kytkentä)massa 660 kg ja jarrullisena 1400 kg

a) Saako vetää autolla? Saa sekä tyhjänä, että vene päällä.

b) Saako vetää B kortilla. Ei saa, sillä trailerin kokonaismassa 1700 kg on suurempi kuin vetoauton omamassa 1200 kg.

c) Saako vetää C-kortilla. Saa

Vetoautona Volvo V70 (omamassa/kokonaismassa 1633kg/2100kg) , rekisteriotteen mukaan jarrullisen perävaunun suurin sallittu (kytkentä)massa 1800 kg. Laitetaan perään traileri jonka omamassa on 400 kg kokonaismassa 2000 kg ja veneen paino 1400 kg. .

a) Saako vetää autolla? Saa koska 1400 kg+400kg=1800kg joka on sama kuin suurin sallittu kytkentämassa. Tosin tähän jää hiukan pelivaraa, koska peräkoukku ottaa max 75 kg painosta.

b) Saako vetää B-kortilla? Ei koska trailerin kokonaismassa ylittää auton omamassan.

c) Tarvitaan BE korttia

Paukkuliivin huolto itse

1. Pese liivi tarpeen vaatiessa miedolla pesuainevedellä

2. Vaihda patruuna (eli se osa joka laukaisee liivin veteen pudotessa) uuteen.

3. Punnitse kaasusäiliö varmistaakesesi, että se eo ole tyhjentynyt itsekseen.

4. Puhalla liivi täyteen ja anna olla vuorokausi täynnä. Jos ilmaa ei karkaa, voit käyttää liiviä taas seuraavan vuoden. Jos taas ilmaa häviää, niin heitä liivi roskiin ja osta uusi.

Paukkuliivit suositellaan huollettavaksi vuosittain ja uusittavaksi viiden vuoden välein.

Jokaisen omaan harkintaan jää heittääkö oman liivinsä 5-vuoden päästä pois vaikka se on hyvässä kunnossa. Itselläni on vielä täysin toimiva 12 v vanha XM-liivi, jonka testasin viime kesänä hyppäämällä liivi päällä veteen ja hyvin toimi.