Alumiiniveneen myrkkymaali, osa 2.

Varoitus Trilux-merkkisen eliönestomaalin käytöstä alumiiniveneessä ja muuta asiaa pohjan maalaamisesta

Vaikeudet alumiiniveneen myrkkymaalauksessa ovat tuttuja entisen veneeni kautta. Minulta kysyttiin hiljattain neuvoa, koska Yamarin Cross -merkkisen alumiiniveneen pohjassa oli alkanut esiintyä syöpymiä ja myrkkymaali irrota (oheinen kuva). Vene oli myyty tuttavalleni asiallisesti maalattuna veneilyalan liikkeestä.

Kysyin ensin mitä maalia oli käytetty varmistaakseni, että se on sopiva alumiiniveneelle. Seuraavaksi kehotin tarkistamaan sinkit ja maadoitukset sekä varmistamaan, että muissa läheisten laituripaikkojen veneissä ei ole sähkövuotoja. Kyse oli Internationalin Trilux-maalista, jota käytetään melko yleisesti alumiiniveneissä.

Tapauksessa jäi kuitenkin mietityttämään se, että syöpymät esiintyivät vedenrajassa eivätkä siellä täällä, kuten esim. omassa veneessäni. Ei muuta kuin intensiivistä googletusta.

Ensiksi selvisi, että kyseinen maali sisältää kuparia. Kupari on alumiiniveneelle sama asia kuin suola jäälle. Jos mitään kuparista laittaa kontaktiin alumiiniveneen vesilinjan alapuolisiin osiin, on seurauksena reikäjuustoa hyvinkin lyhyessä ajassa.

Käytetty maali (Trilux) kuitenkin siis sisältää kuparia. Kupari on maalissa  tiosynaattimuodossa, jonka pitäisi ilmeisesti olla parempi, tai ainakin alumiiniystävällisempi, kuin perinteinen oksidimuoto. Seuraavassa vapaa käännös valmistajan edustajan tekstistä:

"Helpoin tapa selittää (miksi kuparitiosynaattia voi käyttää maalissa) on, että "kuparitiosynaatti" on paljon pienempi molekyyli kuin "kuparioksidi". "Kuparitiosynaatissa" on myös vähemmän "kupari-ioneja" joita maalissa sitten vapautuisi.

Vuosien tutkimuksissa olemme havainneet, että käytettäessä "kuparioksidia" maalissa vapautuu suurempi määrä "kupari-ioneja" jotka sitten aiheuttavat elektrolyysin (elktrolyysin takia siis alumiini syöpyy) riippumatta siitä millaista pohjamaalia tai kuinka paljon oli käytetty.

Sen sijaan käytettäessä "kuparitiosynaattia" maalissa, havaitsimme, että koska "kupari-ioneita" oli vähemmän ei maalista syntynyt elektrolyysiä alumiinipinnan kanssa kunhan pinta on käsitelty asianmukaisesti pohjamaalilla. Suosittelemmekin, että pohjamaalia laitettaisiin vähintään 0,23 mm paksuinen kerros pohjaan, etteivät maalin "kupari-ionit" pääsisi missään tapauksessa kosketuksiin alumiinin kanssa ja samalla tietysti parannetaan eliönestomaalin tartuntaa".

Edellä mainittu voisi siis selittää, miksi maalin irtoilu ja syöpymät olivat keskittyneet veneen vesilinjaan eikä esimerkiksi keskelle pohjaa. Epäilykseni on, että eliönestomaali on maalattu vesirajassa hiukan pohjamaalin yli, jolloin suora kontakti alumiiniin on päässyt syntymään.

Miten sitten välttää edellä kuvattu?

Sinänsä Trilux on toimiva tuote (toisin kuin Hempel's:in Alusafe oman kokemukseni mukaan) ja sitä käyttävät myös alumiinivenevalmistajat. Alla pääkohdat, jotka tulisi ottaa huomioon alumiiniveneen pohjamaalauksessa.

1. Tee pohjatyöt kunnolla. Jos fuskaat pohjatöissä, parempi olla maalaamatta kokonaan. Tee alumiinipohjan karhennus ja puhdistus kunnolla. Karhenna pohja nimenomaan hioen tai hiekkapuhaltaen. Älä käytä happokäsittelyä, vaikka maalien ohjeessa niin saatetaankin neuvoa. Hyvä juttu noiden lisäksi voisi olla pitää venettä vedessä jokunen kuukausi ilman pohjamaalia, jolloin pohja pääsee oksidoitumaan.

2. Maalaa pohjamaalia tarpeeksi paksusti maalinvalmistajan ohjeen mukaan. Yleensä se tarkoittaa n. 3-4 kerrosta maalia esim. telalla maalatessa. Tässä tapauksessa kannattaa miettiä pohjamaalin vesilinjan teippaamista ylemmäs kuin eliönestomaalin. Näin ei vahingossakaan tule maalattua eliönestomaalia yläreunastaan suoraan alumiiniin. Ongelmana vesilinjan teippauksessa ylös on, että koska alumiiniveneiden runkoväriin löytyvää maalia on vaikea löytää, voi ylös nostettu vesilinja näyttää jonkun mielestä huonolta.

3. Maalaa eliönestomaali (nahkean) pohjamaalin päälle, mutta varo maalaamasta alumiinia, eikä sinkkejä saa maalata.

Vaihtoehtoisesti voit myös valita kokonaan kuparittoman eliönestomaalin tai jättää veneen pohjan maalaamatta kokonaan. Jälkimmäisessä tapauksessa on syytä pestä veneen pohja muutaman kerran veneilykauden aikana tavalla tai toisella erityisesti heinä-elokuussa, kun vesi on lämmin ja näkki kiinnittyy pohjaan.

Lopuksi

Kaikki edellä mainittu on ns. valistunutta arvailua ainakin ensi kesään asti, jolloin selviää, loppuuko veneen syöpyminen oikeasti eli, että oliko syynä virheellinen maalaus.

Itse välttäisin minkään kuparia sisältävän maalin laittamista alumiiniveneen pohjaan. Omassa käytössäni, eli kalastuksessa ja retkeilyssä, veneen pohjaan tulee helposti pieniä pohjakosketuksia, enkä tiedä, voiko alumiini lähteä syöpymään, jos naarmu jatkuu kaikkien maalikerrosten läpi alumiiniin asti.

Tapauksesta keskusteltaessa kävi ilmi, että veneen oli myynyt Astrum auto- ja venetalo. Astrum kieltää maalanneensa itse pohjaa, vaan väittää ostaneensa sen valmiiksi maalattuna. Astrum kuitenkin kieltäytyy kertomasta, mistä vene on heille tullut. Myöskään venerekisteristä ei löydy tietoa veneen edellisestä omistajasta. Kuin sattumien kauppaa, väänsin kättä samaisen veneliikkeen kanssa pitkään veneeni epäonnistuneesta pohjamaalauksesta.

Sanastoa:

Sinkki: veneen metalliosissa käytettävä metallikappale, jonka on tarkoitus syöpyä metalliosan sijasta.

Vesilinja: vedenpinnan raja veneen ulkolaidassa. Yleensä eliönestomaalin halutaan noudattavan tätä rajaa mahdollisimman tarkasti.

Pohjamaali: alusmaali, praimeri, primeri, tartuntamaali. Maali, joka maalataan veneen pohjaan varsinaisen eliönestomaalin alle. Puhjamaalin tarkoituksena on tartuttaa eliönestomaali, muodostaa vettä läpäisemätön kerros (lasikuituveneissä) ja joissakin tapauksissa myös muodostaa sähköisesti eristävä kerros eliönestomaalin ja alumiinirungon väliin.

Eliönestomaali: myrkkymaali, antifouling. Maali, jonka tarkoitus on estää levien ja näkin kiinnittyminen veneen pohjaan. Kiinnittymisen estoon on eri tapoja kuten esim. maalin myrkyllisyys ja maalin kuluminen.