keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

Tutka vai plotteri

Osallistuin tuossa hiljattain huutokilpailuun (jota netissä keskusteluksikin kutsutaan) aiheesta, kumpi kannattaa hankkia tutka vai plotteri. Aihe kirvoitti kipakkaa keskustelua, kuten monesti tällaiset aiheet, joita suht pienellä kokemuksella pystyy kommentoimaan.

Ensinnäkin minusta kysymyksen lähtöasetelma on jo väärä. Tutka ja plotteri eivät ole toistensa vaihtoehtoja vaan oikeastaan täydentävät toisiaan.

Jos nyt kuitenkin oikeasti lähdettäisiin pohtimaan tilannetta, että Keijo Keskiverto tai Pekka Perheveneilijä on ostamassa venettä ja miettii kumpaan kannattaisi rahojaan laittaa; plotteriin vai tutkaan, kun rahat ei riitä molempiin.

Itse asiassa hölmistyin hetkeksi kun luin tuon nettikeskustelun vastauksia, joissa kerrottiin kuinka tarpeeton oikeastaan plotteri on ja kuinka hyvä tutka on. Oikeastaan välillä itkettää ja naurattaa "tosiveneilijöiden" plotteriin kohdistama ylenkatsominen.

Wake up and smell the coffee sanoisi edustamani apinasuvun lajitoveri atlantin toisella puolella. Ihmetyttää onko tosiasiat unohtuneet. Plotterihan on vain sähköinen kartta ja sitä käytetään kuin karttaa. Sitten voi miettiä montako kertaa Pekka tai Keijo vilkaisevat karttaa kesän veneilykautena ja kuinka monta kertaa he vilkaisevat tutkaa ollessaan sellaisissa olosuhteissa, että tarvittaisiin tutkaa (eli siis näkyvyyden ollessa rajoittunut sumun tai sateen takia). Sitten kun saa selville tuon suhdeluvun ( jakamalla kartan/plotterin vilkaisukerrat tutkan vastaaviin), tietää luvun ollessa suurempi kuin yksi että kannattaa ostaa plotteri ja sen ollessa edes lähellä yhtä tai sen alle kannattaa mennä tutkakauppaan.

Vaikka plotteri siis onkin erinomainen laite, niin tutka on edelleen ainoa väline jolla pystyy etenemään sumussa turvallisesti. Pelkän plotterin varassa eteneminen on kuin pelaisi venäläistä rulettia aseella jossa vain yksi patruunapesä on tyhjä. AISin käyttäminen on edelleen venäläistä rulettia, mutta hiukan useammalla tyhjällä patruunapesällä. Eri asia sitten on, että kuinka monta kertaa kesässä tai edes koko veneilyhistoriansa aikana Pekalla ja Keijolla on sellainen hätä, että he eivät voi ajaa pois väylältä ja heittää lekaa pohjaan ja jäädä odottamaan sään selkenemistä.

Omalla kohdallani tällainen pakkotilanne on ollut kerran ja sekin oli jo ennen plottereiden aikakautta, kun olimme tulossa Visbystä Utöseen. Tällöin tähtäillessämme jonkinmoisessa sumussa oikeaan sisääntuloon mereltä, soitimme Utöhön ja pyysimme heitä tutkalla tarkistamaan että lähestyimme ok. Tosin silloinkin olisimme plotterilla selvinneet.

Näin kalastajalle plotteri on vielä erityisen tärkeä, kun etsii matalikoita ja kiertelee karien ynpärillä.

Ei kommentteja: